Riikan kanssa ollaan käyty pariin otteeseen Myllymäessä metsälenkillä. Siellä on ihanaa kun koirat saa huoletta juosta pitkin metsiä vapaana! Muutama viikko sitten olimme lenkillä (silloin oli vielä runsaasti lunta) ja jäimme yhdelle aukolle kannon nokkaan istuskelemaan ja nauttimaan auringosta. Nyt pari päivää sitten käveltiin samalle paikalle missä istuttiin sillon... noin 10 metriä niiden meidän kantojen takana oli karhun pesä! Hieno pesä olikin, mie näin ensimmäistä kertaa livenä sellaisen.

 Pesän suuaukko

Agilityä Kiara on päässyt menemään Heidin kanssa. Kiaralle on vauhtia taas tullut lisää ja parin meno näyttää hienolta! Latasin Youtubeen muutaman videon heidän menostaan (en osaa niitä sillein lisätä suoraan tähän sivulle mutta linkkejä seuraamalla videot löytyy)

www.youtube.com/watch 

www.youtube.com/watch 

www.youtube.com/watch

Tokoa ollaan treenattu kovasti. Paljon ollaan taas edistytty ja tehty hyviä oivalluksia! Paikallaan makuuta treenataan joka päivä ruoka/namikippo-palkalla. Eli ruoka tai namit kippoon, paikallaan makuuliike (olen vaihdellut aikaa 5s - 2min) ja lopuksi kipolle vapautus. Näin on paikallaan makuu mennyt ihan hurjasti eteenpäin! Nyt vain vain häiriötreeniä tähänkin niin hyvä tulee. Seuraamisessa ja perusasennossa teimme Riikan kanssa havainnon, että A) perusasentoon käskiessä painostan Kiaraa kumartumalla vasemmalle ja B) kävellessä painostan samoin, eli en kävele suoraan vaan vasemmalle! Ei ihmekään ettei perusasento ole tiivis ja seuraamisessa koira karkaa kauemmas sivulle koko ajan... Noloa. Eli siis nyt olen harjoitellut suoraan kävelyä viivaa/narua tms pitkin ;-) Ville otti vähän videota tämän päivän pihatreenistä:

www.youtube.com/watch

Tänään pidettiin oman reeniporukan kanssa agihallilla omat möllitokokisat. Laitettiin kaikki kehänauhat sun muut tykötarpeet, kehässä oli myös tuomari ja liikkeenohjaaja! Odotukset ei olleet kovinkaan korkealla piiitkän reenitauon jälkeen... Samoin tiesin että Kiaralla ei välttämättä riitä huumori siihen että agihallilla ei esteille pääse! Tässä kuiteskin meidän rivi:

Luoksepäästävyys 9,5 (nousi ylös heiluttelemaan häntää) Paikallaan makaaminen 0 ( Kesti ehkä minuutin, sitten nousi ylös, mutta jäi edelleen paikalleen kunnes lopulta lähti hiippailemaan miun luokse) Seuraaminen kytkettynä 7 (aluksi piti kaksi kertaa nykäistä hihnasta kun veto oli päällä, parempaa loppua kohti) Seuraaminen taluttimetta 0 (vinkui, haukkui ja haahusi tosi kaukana) Liikkeestä maahanmeno 8 (seuraaminen löysää) Luoksetulo 9,5 (meni tosi hienosti, tuomari rokotti perusasennosta) Liikkeestä seisominen 5 (meni maahan) Estehyppy 9 (ennakoi istuminen, muuten hieno) Kokonaisvaikututelma 5 (haahuilu, ääntely) Yhteensä 101pistettä ja 3. palkinto.

Ihan sikailua koko "koe"... Mutta ymmärtäähän sen, ei olla reenattu ja mie olin taas koejännityksessä. Kiara on silloin epävarma (haukkuu ja vinkuu) ja toisaalta paineistuukin tällöin. Kokeen jälkeen mentiin vielä kehään tekemään palkan kanssa ja voi vitsit että seuraaminen oli nättiä jne! Eli nyt siis opetellaan palkatta tekemistä ja palkan odottamista, samoin opettelen omaa koekäytöstä eli minun täytyy toimia loogisesti samalla tavalla treeneissä sekä kokeessa.

Mikä siis avuksi? Ainakin aloitetaan taas namikippopalkka, eli kentän laidalla odottaa namit kipossa ja liikkeiden jälkeen vapautus kipolle. Tätä samaa otan myös kotona ruuan kanssa, eli laitetaan ruoka kippoon, mennään olkkariin ottamaan koemaisena liikkeenä paikkamakuu (aikaa ja etäisyyttä vaihdellen) jonka jälkeen vapautus keittiöön ruokakipolle. Samoin noita "leikkikokeita" pitää järkkäillä usein, jotta saan oman käyttäytmisen koetilanteessa rennoksi.

Kuva viime kesältä möllitokosta! Oih, tule jo kesä :-)

Ekassa Kiaran ja Winhan revittelyä

Sitten Emman ja Kiaran tyylinäyte

Sitten koko kööri yhes koos

Ja lopuksi Kiaran tyylinäyte kuinka ravistellaan liiat lumet niskasta ;-)

Kiara on käynyt lainaohjaaja Heidin kanssa agiliitämässä nyt muutamaan otteeseen. Hienosti menee parilla! Viime sunnuntaina oli seuramme epikset elikkä epäviralliset agikisat, jonne Kiarakin pääsi osallistumaan. Heidi meni myös mölliradan, josta ei luonnollisesti tulosta oteta huomioon (nollarata, noin 18 sekan miinusajalla). Rata meni hienosti, tosin radan jälkeen piti tulla äkkiä mamman luokse joka toimi tuomarinsihteerinä! Tokalla radalla eli kilpailijoiden radalla oikein hienoa menoa, hyvät kontaktit jne, mutta pieni ohjauksellinen moka toi radalta hylyn. Tämänkin radan jälkeen heti mamman luokse käväisemään ;-) Miusta on ihanaa että Kiara pääsee radalle vaikken itse pääse enää juoksemaan!

Sitten muuta asiaa. Olen jo parisen vuotta miettinyt KIaran steriloimista. Syynä tähän erittäin hankalat juoksuajat, jotka stressaavat niin koiraa kuin omistajiakin. Kiaralla on selvästi todella hankala olla, mieliala heittää häränpyllyä ja juoksuun kuuluu noin viikon jakso jolloin on aamusta iltaan tauotonta ulvomista, vinkumista ja hässimistä. Juoksua seuraa aina valeraskaus. Ja tuntuu että Kiaralla on muutenkin sellaisia masisjaksoja juoksuihin ja hormooneihin liittyen. Voisiko myös vauhdin laantuminen agissa johtua tästä? Tiedä häntä. Tavallinen sterilaatio ei tule kyseeseen viime talvena löydetyn rakon epämuodostuman takia. Eli sterilointi kohdun poistona tulisi aiheuttamaan virtsankarkailua. Nyt kuitenkin on uusi menetelmä, jota tehdään ainoana Suomessa Keski-Suomen eläinklinikalla Jyväskylässä. Kyseessä on sterilointi tähystyksessä, jossa poistetaan pelkät munasarjat. Katso artikkeli tämän linkin takaa. Artikkelissa sanotaan ettei operaatiota tehdä alle 10 kiloisille, mutta todellisuudessa raja taitaa olla 7-8kg hujakoilla, joten Kiaralle olisi toimenpide mahdollinen. Hintaa tälle tulisi noin 550 euroa, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen summa sekä koiran että perheen elämänlaadun paranemiselle. Pitää harkita asiaa.

Muuta ihmeellistä tänne ei nyt tällä erää kuulu. Sen tietty voisin mainita, että Kiara saa nyt toistaiseksi agiliitää Heidin kanssa, parivaljakko kävi tällä viikolla ekoissa reeneissä ja hienosti meni! Ensi sunnuntaina LAU:n epiksissä Kiara pääsee kisaamaan Heidin kanssa, kivaa! Ajattelin että jos sitten vaikka toukokuu pidetään täystaukoa agilitystä, sitä ennen itse käyn keppejä + kontakteja reenaamassa ja ratoja Kiara saa mennä Heidin kanssa. Toukokuun jälkeen sitten itse taas juoksemaan :-)

Loppuun vielä kuvia viikonlopun reissusta:

 Täältä tullaan!

 Piehtarointi on pop!

 Kaislikossa suhisee :-)

Tässä Kiaran tyylinäytteitä lomalöhöilystä:

Jos ei löhöilty ja nukuttu, niin sitten kytättiin hiihtäjiä sohvan selkänojalla:

Ollaan myös kovasti koitettu tutustua pikkuisiin ihmisiin. Ihan pienet vauvat on jo aika ok, vähän kuitenkin ajoittain pelottaa liikaa. Isommat on vielä ihan liian kamalia, niille pitää räksyttää. Tosin serkkuni tyttö Vella oli ok sen aikaa, kun oli ruokaa näköpiirissä (Vella kävi meillä testaamassa Teuvon tulevan syöttötuolin ja ruokailuastiat):

Agiliitämiset ollaan jätetty nyt vähemmälle. Treeneihin ei olla päästy reissujen takia, enkä ole yksinkään käynyt. Eipä siitä oikein enää mitään tule... Joka tapauksessa olen ilmoittanut meidät tämän viikon sunnuntaina 7.3 LAU:n kisoihin yhdelle radalle, se olkoon meidän "agilityäitiysloman" alottajainen ;-) Autokin vaihdettiin, tai siis vaihdettiin kaksi nykyistä yhteen isompaan. Kahden auton tarve poistui joten katsottiin että voitaisiin sitten ostaa kokonaan uusi pirssi! Nyt on alla ihana lähes uusi seitsemänpaikkainen Ford s-max, josta ei tila lopu kesken ;-) Eihän me seitsemää paikkaa tarvita joten takapenkit alaskääntämällä saa luksus-ison takakontin! Kyllä mahtuu vaunut ja Kiaran häkki sun muut romppeet!

Joulu se meni rattoisasti täällä päin! Jouluaattoa vietettiin vanhempieni luona Imatralla, eli Kiaran mummolla ja papalla :-) Kaikki taisivat saada mieleiset paketit, Villelle pukki toi "isi on unikeko" yökkärin, mie sain Nomination-rannekorun ja Kiara sai vaikka mitä! Tässä joulupukin pikkuapuri ottamassa vähän varaslähtöä lahhojen jakoon:

Pukki toi Kiaralle mm. tälläisen hienon röhkivän possun, joka suussa oli kiva kurvailla pitkin kämppää!

Tyylilleen uskollisena Kiaran noin 10min työn tulos oli tämä:

Vuosi vaihtui Holmströmien taloudessa yllättävän rauhallisesti! Kokeiltiin ensimmäistä kertaa DAP-ferominihaihdutinta, ja kas kummaa siitä olikin hurjasti hyötyä! Kiaralla säilyi koko vuodenvaihteen toimintakyky lähes normaalina, ruoka maistui ja luitakin pystyi rouskuttelemaan samalla kun me pelailtiin joulupukin tuomaa Band Hero-pleikkaripeliä. Rummut on niiiin miun juttu :-)

Tämän vuoden puolella Kiara on ollut hoidossa viikon verran mummolassa, kun me oltiin Villen kanssa Hesan ja Tukholman reissussa. Kärsimysviikko, ellen sanoisi ;-) Kiaralla oli juoksut juuri pahimmassa vaiheessa ja neito oli KOKO VIIKON pitänyt TAUOTONTA meteliä aamu kuudesta ilta kymmeneen, lähinnä ulvoen kutsunut lähitienoon uroksia vähän "niihin hommiin". Muutenkin oli ollut todella levoton, ravannut edestakaisin ja ympäriinsä sisällä. Juoksusta kun selvittiin niin päästiin takaisin arkirytmiin. Tai melkein! Järjettömän kovat pakkaset lopettivat meidän lenkkeilyt lähes täysin eikä luonnollisesti agiharkkoihinkaan päästy. Ja kun nyt olisi oikein ollut aikaa touhuta, kun minut passitettiin sairaslomalle äitiyslomaa odottelemaan... :-/ Nyt on onneksi jo pakkaset vähän helpottaneet niin ollaan päästy agiliitämään tai oikeastaan agilyllertämään! Ei se vauhti kyllä enää päätä huimaa, Kiarakin on vissiin myötätunnosta hidastanut tahtia aika lailla. Tämän kuun vielä treenaan ja sitten annan valmennusryhmäpaikkamme pois, kunnes on taas vähän kevyempi juosta! Vaikka ihan kiva tätä massuakin on kannella ympäriinsä :-)

En malta odottaa, että lähdemme viikon päästä lomailemaan Vuokattiin! Olemme nyt viime vuodet olleet samassa paikassa saman viikon rentoutumassa (ja Ville kisoissa). Viime vuonnahan Kiara oli kipeä eikä saanut lääkäriltä reissulupaa, joten matkassa oli miun ja Villen lisäksi rakas Elvis-poika. Hyvät muistot siitä reissusta! Nyt pääsee taas Kiarakin reissuun, kivaa. Tässä vielä lopuksi pari kuvaa tämän päiväiseltä lenkiltä:

Syksy on ollut aikalailla vauvojen sekä vauvauutisten täyteinen! Pikkuveljeni poika Jesse syntyi syyskuussa. Tässä pikkuherra viettää ristiäispäiväänsä Villen sylissä:

Myös isoveljestäni tulee isä minä hetkenä hyvänsä, puhelin soittoa odotellaan kovasti! Meidänkin perhe kasvaa keväällä, kun Teuvo Maanteiden kuningas syntyy tähän maailmaan arviolta 11.5 :-) Shokkihoitoa Kiaralle siis luvassa rankalla kädellä... toivottavasti tämä kipakka neitokaisemme hyväksyy uuden tulokkaan!

Tokoa ollaan reenailtu ihan vain hyvin pienimuotoisesti kotioloissa, paitsi vuoden vaihteen jälkeen aloitan taas treenaamisen kunnolla tarkoituksena käydä parit kokeet keväällä. Agilityä ollaan treenattu Tuijan ryhmässä ja kisattukin ahkerasti ilman sen kummempaa menestystä. Ne nollat ovat niin lähellä, mutta niin kaukana.... Laskinpa huvikseni tämän vuoden hylkyprosentin, joka oli 66,2%... Aika huimaa! Se on aina niin pienestä kiinni :-)

Jatkan treenejä nyt ainankin toistaiseksi. Eilen juuri kirjoittelinkin toisaalle, että on aika jännää sinänsä että kaikki muu juokseminen on ihan ei-ei, mutta agiradalla täynnä intoa ja adrenaliinia jalka vielä nousee ihan näpsäkästi! Tosin hengästyn vaan todella paljon enemmän kuin ennen. Eli agitreenitkin jatkuu ja koitan vielä saada jotain kisoja käytyä alkuvuodesta.

Viime viikonloppu vietettiin koko perhe Vuokatissa. Keilausta, ulkoilua, lepoa ja kylpylässä polskimista! Tässä miun rakkaat tuolla reissulla (huom. Kiara lymyilee hotellin sängyssä peiton alla, kotona ei saa sänkyyn enää tulla!)

Muuta ihmeellistä ei oikeastaan meidän huusholliin ole tänä syksynä kuulunut. Mie olen ollut aika paljon sairaslomalla ja viettänyt aikaa kotona lepäillen. Riikan ja Emman+Kiukun+Winhan kanssa ollaan lenkkeilty, samoin Katrin metsissä Jaden+Helmin kanssa. Katri teki Kiaralle nuo mainiot valjaat sekä tuon pannan jotka noissa kuvissa näkyvät!

Tässä pari loppuun vielä pari kuva joiden myötä me toivotetaan kaikille hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta!

Tonttutyttö Kiara

Back On Track makuualusta on maailman paras paikka, esim. puruluun nakerteluun!

MUOKS!!! Meinasi ihan tärkeä uutinen unohtua:

Gwraggd Annwn Irish Kiara - This dog is CLEAR of PRIMARY LENS LUXATION :)

Tässä nyt hieman palkintopotrettia, kuvassa näkyy myös nyt nämä meidän uudet treenivaatteet eli miun treeniliivi (jossa rinnuksessa Eeva-Liisa ja Kiara, jos se kuvasta näy) ja Kiaralla todella mainio sporttitakki jossa lukee luonnollisesti Kiara:

Mitäpä muuta tänne. Syksy tekee kovasti tuloaan, vaikkakin on ollut ajoittain melko lämmintäkin. Kiarakin kävi testailemassa vielä tuossa meidän "kotilammella" uimavesiä ja hyvinhän siellä pystyi polskuttelemaan hetken ajan. Ravistukset ikuistettu filmille:

Sitten vähän poseerausta samaisen Ahvenlammen rannalta, tai oikeastaan laiturilta:

Kiaran "mummo ja pappa" ovat olleet nauttimassa Viron kylpylämaailman hemmotteluista ja sieltä palattuaan tulivat moikkaamaan meitä. Kiara meinasi seota ihan totaalisesti kun rakas pappa tuli; siitä juoksusta ei meinannut loppua tulla! Tässä Kiaran ja papan tyylinäyte:

Eilen oli ensimmäinen palaveri valmennusrenkaaseen liittyen. Tuija kertoi koulutusperiaatteistaan ja kävimme vähän läpi mitä meiltä odotetaan. Mie olin palaverin jälkeen intoa täynnä kuin ilmapallo; on aivan käsittämättömän upeaa että me päästiin Kiaran kanssa valmennusrenkaaseen! Menin sieltä suoraan yövuoroon ja matkalla oli pakko kurvata Prisman kautta ja ostaa jo Treeni/kisapäiväkirjaksi paksu kovakantinen kierrevihko! Sinne sitten kirjaan nyt ensi alkuun välitavoitteita ja niiden päivämääriä sekä tämän hetkisen päätavoitteen. Sinne kirjataan myös mitä treeneissä on ollut suunnitelmana, mikä onnistui, missä jäi parantamisen varaa, uudet opit/vinkit/jipot. Samoin kirjaan kisoista samaisia tietoja myöskin. Oleellisin juttu kisaamiseen liittyen on ehkä se ajattelutavan muutos, että ainoastaan arvokisoissa mennään täysiä eikä varmistella niitä kontakteja. Kaikki ns. kyläkisat on sitten treeniä varten jossa otetaan käytännössä joka ikinen kerta ne kontaktit huolella ja harkiten. Ja saa jostain syystä vitosen, niin sitten alkaa treeni loppuradan ajaksi. Harjoitteluun myös paljon uutta ajateltavaa tuli roppakaupalla. Nyt onkin miun ekana tehtävänä opettaa Kiaralle merkkaussana, joka toimii ikäänkuin naksuttimena. Eli tyyliin jos huudan radalla korkealla äänellä "JES" niin Kiara tietää että nyt teen tosi hyvin, palkka tulee kohta. Eli merkkaan sillä määrätyllä huudahdukslla oikein tehdyn asian, esim. jos kisaradalla vaikea keppikulma menee hienosti, ja Kiara tietää että palkka on tulossa kohtapuoleen. Myös kepit ja jonkin näköinen kontaktihärveli on nyt kyllä ihan must saada kotipihaan.

Valmennusrenkaan toiminta pyörähtää käytiin ensi viikosta. Treenataan omissa pienryhmissä kaksi kertaa viikossa ja Tuija käy kerran kuukaudessa katsomassa missä mennään ja antamassa evästä eteenpäin. Ai niin, tänä viikonloppuna tulee Oreniuksen Juha pitämään koulutusviikonloppua, sitä odotellessa :-)

Edellisen postauksen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista. En nyt taida mitään novellia raapustaa tähän, eli lyhyesti pääkohdat:

16.8 Tokon piirinmestaruuskoe. Kaamea keli; kylmää ja satoi! Kehässä oli tiukka arvostelu, jonka takia meille tuli pisteissä pohjanoteeraus 73pistettä ;-) Kiara komensi minua joten sen takia meni moni liike lekkeriksi, mutta sivulletulot oli nopeita ja sähäköitä!

16.8 Tokon jälkeen kaahattiin agikisoihin, ekalle radalle ei keretty mutta kaksi vikaa mentiin. Radat olivat todella kivoja! Ekalla radalla oli himppasen väärin arvoitu ihanne-aika johon tuskin kukaan pääsi... Harmi sinänsä sillä meillä oli ihan loistava rata, mutta yliaikaa vaivaiset 0,18 sekuntia! Toisella radalla saatiin hylky, muistaakseni se oli kuitenkin ihan ok rata.

23.8 Meidän piti olla Mikkelissä kisaamassa, mutta jouduttiin perumaan. Kiaralla oli tuon viikon aikana silmässä iso roska mikä piti ihan eläinlääkärissä käydä poistattamassa. Sitten siili+Kiara=piikkejä suussa. Sitten agihallilla onnistuttiin saamaan pala irti polkuanturasta... Että sellanen viikko!

29.8 Kirsin, Keiran ja Mutkan kanssa Pieksämäellä tokokoeesssa. Oli aivan mahtava reissu! Tämä oli vähänkuin jäähyväiset toistaiseksi tokokentille. Tarkoituksena keskittyä kevääseen asti 100% agikisoihin ja rakentaa tokoliikkeitä uudestaan. Koe meni iloisesti ja onnistumisia oli paljon! Ratkaisevissa liikkeissä kuitenkin huonot pisteet, joten ei saatu kasaan kuin 105,5 mutta tyytyväisiä oltiin! Paljon uusia vinkkejä ja uutta näkemystä jäi käteen tuolta reissulta.

30.8 Agikisat Kouvolassa. Kolme ihan törkeen hyvää rataa eikä yhtään nollaa!!! Ekalla kuumakalle loikkasi kontaktilta, tässä olisi ollut luokan nopein aika. Tokalla radalla saatiin kielto kun jostain oudosta syystä ajauduin väärään kohtaan, tälläkin radalla aika olisi riittänyt palkinnoille. Kolmannella ohjasin taas vähän hölmösti, aloittelijan moka jonka takia kepeiltä kieltovitonen. Tosi hyvä mieli jäi näistä kisoista!

1.9 Sain vihdoin ja viimein 3v määräaikaisena olon jälkeen vakituisen toimen!

3.9 LAU:n epikset, jossa hienolla nollaradalla kolmanneksi!

6.9 Agilityn piirinmestaruuskisat, jotka meni meidän osalta täysin päin pers****ä! Miulla oli kyllä vähän jotain tärkeetä mielessä joka häiritsi kovasti keskittymistä ;-) Kaksi yksilörataa joista ekalta aivan luokaton HYL, toka rata oli tosi hyvä mutta liian voimakkaan vartaloliikkeen takia yksi rima alas... Joukkuerata menikin ihan pelleilyksi.

Tällä viikolla saatiin kuulla että meidän on hyväksytty LAU:n valmennusrenkaaseen, joka tähtää arvokisoja varten. Treenit 2 x viikossa ja kerran kuussa ulkopuolinen kouluttaja Tuija Kokkonen Mikkelistä! Huippua :D

Tokoa ollaan treenattu nyt ihan uusin ottein. Hyvin hyvin pienissä pätkissä runsaalla palkalla, iloista ja leikkisää tekemisen meininkiä! Kaikki liikkeet tosi paljon pilkotuina. Ainoastaan hypyn ja luoksetulon jätän niinkuin ne onkin, koska ne on ihan hyvät. Lisäksi ajattelin ottaa piristykseksi jo vähän kaukojan alkeita ja noutoa, mutta niitä alan ottaa vasta jonkun ajan kuluttua. Ensi viikolla saan uuden treeniliivin Helsitarilta ja samaa sävyä olevan sporttitakin Kiaralle, kyllä sitten kelpaa! Kiara tarvitsisi kovasti parturia, on neito vähän pörähtänyt. Nyt me kuiteskin lähetään lenkille, että keretään katsomaan Hauskoja Kotivideoita ja sitä ennen pitää vielä saunoa!

Haminassa pyörähdettiin iltakokeessa Riikan ja Nemon kanssa. Reissu ei mennyt erityisen hyvin, kauhea päänsärky ja väsymys ei välttämättä ole parhaat mahdolliset matkakumppanit. Otinkin oman suorituksen jälkeen unet autossa.

Luoksepäästävyys 9 nousi seisomaan ja heiluttelemaan häntää

Paikallaan makuu 0 jälleen kerran nousi ylös ja hiipparoi miuta kohti...

Seuraaminen kytkettynä 8 Kiara taisi vähän rauhoitella miuta ja jätätti jonkin verran

Seuraaminen taluttimetta 7 sama meininkin jatkui, sen lisäksi ääntelystä miinusta

Maahanmeno seur. yhteydessä 8 miusta ihan ok

Luoksetulo 8 en tiedä mistä lähti kaksi pistettä

Seisominen seur. yhteydessä 0 ei pysähtynyt vaan jäi hiipparoimaan selän taakse

Estehyppy 0 kävellessä hypyn toiselle puolelle Kiara hyppäsi hypyn joten nolla tuli, suoritimme liikkeen kuitenkin kokonaisuudessaan ja se meni todella upeasti

Kokonaisvaikutus 7 "Innokas koira, ääntely häiritsevää"

100 pistettä ja kolmostulos... Seuraavassa kokeessa koitetaan kehässä toisenlaista taktiikkaa ja saattaa olla että jätän kokonaan paikkamakuun väliin, koska sen kanssa on nyt ollut ongelmaa.

VERI eli vesiriistakoe

Lähdettiin Riikan loman aloittajaisia viettämään VERI-kokeen merkeissä Pielavedelle. Lähdin aamulla 6.30 ajelemaan ja hakemaan Riikkaa sekä Emmaa Ruokolahdelta. Matka meni oikein rattoisasti, syötiin tukevat aamiaiset Juvan absilla ja kävin testailemassa rallikuskin taitojani soraerikoiskokeessa... Hih hih! Päivän etappina oli siis Pielavesi, jossa järjestettiin terrierien ja mäyräkoirien vesiriistakokeet. Olimme Riikan kanssa ekaa kertaa ko kokeessa ja jännityksellä odotimme mitä tuleman pitää. Emmahan on sorsastanut kyllä ja treenannut enemmänkin vesiriistakoe-juttuja, me oltiin lähinnä Kiaran kanssa kannatuksen vuoksi mukana sillä muuten koetta ei olisi saatu järjestettyä. Kerettiin kuitenkin kaksi kertaa treenata vesinoutojuttuja ennen koetta! Kokeeseen osallistui Emman ja Kiaran lisäksi kk kettis Tiro, joka oli onneksi ennenkin kokeissa käynyt, ettei ihan kaikki sentään ensikertalaisia ollut.

Ensin kaikki koirat suorittivat haku-osion, jossa koiran piti tutkia tietty vesialue riistan varalta. Arvosteltavat osa-alueet olivat 1)veteenmeno, 2)ohjattavuus, 3)haun etenevyys, 4)metsästysinto ja 5)tottelevaisuus. Emma ja Tiro suorittivat osuuden hienosti ja kokeneesti, Kiara taas pisti kunnon vesileikit pystyyn ja hauskuutti tuomaria ;-) Kiara arvosteltiin seuraavasti: 1) hyvä 2) huono 3) huono 4) keskinkertainen 5) keskinkertainen ja pisteitä huimat kolme! Tätähän me emme ole treenanneet ollenkaan, eli alamme nyt opetella käsimerkkejä joilla saan Kiaraa ohjailla vedessä eteen, oikealle ja vasemmalle.

Seuraavaksi oli nouto-osio. Ranta ei tähän hommaa ollut ihanteellinen, todella matala isoja kiviä täynnä. Emma sekä Tiro noutivat hienosti, molemmilla tosin kohmeinen iso tarhasorsa jäi kiville kun sitä oli hiukka hankala ihan rantaan asti tuoda. Kiaralla meni homma puihin jo heti alussa kun meidän laukauskokematon tyttö lähti haulikon laukauksen kuullessa juoksemaan autoa kohti ;-) Kun Kiara tuli takaisin rantaan ja pääsi veteen, nouti se hienosti ison painavan sorsan ja toi suoraan käteen! Jee!!! Eli tämä osuus siis hylättiin koska koira säikähti laukausta. Arvosteltavat osa-alueet olisi ollut laukauksen kesto, veteen meno, etsiminen, ohjattavuus, tarttuminen, riistan käsittely, keskittymiskyky, riistan luovutus, tottelevaisuus.

Viimeisenä oli jäljestysosio. Sorsalla vedettiin jälki korkeaan heinikkoon. Kaikki kolme koiraa suorittivat jäljestyksen liinassa. Ihannesuoritus olisi että koira jäljestää vapaana ja ilmaisee riistan joko haukkumalla tai sitten tuomalla riistan käteen. Kaikki kolme ilmaisivat riistan jäämällä haistelemaan sitä, joten taisivat kaikki saada tästä osuudesta 6 pistettä. Arvosteltavat osa-alueet (suluissa meidän arvostelu): 1) jäljestysinto (hyvä) 2) keskittymiskyky (hyvä) 3) riistan käsittely (hyvä) 4) nouto (-) 5) riistan ilmaisu (hyvä) 6) tottelevaisuus (hyvä).

Tiro sai ykkössijan ja samalla valioitui! Emma sai myöskin Riikan yllätykseksi ykköstuloksen ja IIISON pokaalin! Me jäimme Kiaran kanssa ilman palkintosijaa laukauskokemattomuuden takia, mutta tuomari sekä kaikki muutkin sanoivat että kunhan saadaan laukauskokemusta ja treenataan tyhjästä vedestä hakua, tulee Kiarasta vielä loistokoira! Potentiaalia on :-) Päivä oli todella hauska ja mukava ja ihana, iso kiitos Riikalle matkaseurasta ja yllyttämisestä kokeeseen osallistumiseen!!!

Koko iloinen koe-joukko!

Kiara "ai mitennii oon muka likanen???"