Vähän kun päässä vikaa, niin pitäähän sitä lähteä kisaamaan vaikka jalka paketissa... Eli lauantaina pakattiin auto koirissa ja naisihmisillä matkan määränpäänä Varkaus. Eli minä ja Kiara, Henna ja Choco sekä Minna ja Justus. Koitin varovasti hölkkäillä lämmitellessäni Kiaraa, mutta eihän siitä oikein tullut lasta eikä **skaa... Heitin jo melkein hanskat tiskiin ja se näkyikin ekalla radalla, jossa ohjaus oli tosi huonoa: ei mitään napakkuutta ja sellaista laimeaa räiskimistä vain. Muutaman esteen kautta sitten maaliin ja koiraa jäähdyttelemään. Illan pimetessä ja kellon tikittäessä jo iltakahdeksaa tuli aika toisen startin ja päätin etten ole tänne asti vaivautunut himmailemaan, että mennään vaikka riskillä sitten. Riskin otto kannatti, sillä radalta taskuun napsahti SM-NOLLA NUMERO 4 tuloksella -13,09 (hidas rata meiltä, kun en luonnollisesti voi juosta kunnolla). Tällä irtosi 42 osallistujan joukosta 10. sija. Maalin tullessa jalka petti alta ja loppuilta menikin ontuessa kahta kauhemmin... Mutta se kannatti ;-) Kotona olin yöllä vasta 20 vaille yksi, tuli päivällä hiukan pituutta! Tämän vuoden viimeiset startit sm-nollia jahdaten on 30.11 Helsinkin 3 rataa ja 6.12 Joensuussa 3 rataa.

Elvis pääsi sunnuntaina töihin, nimittäin vähän tottistelemaan LPKY:n treeneihin ekaa kertaa! Riikan ja Kiukun kanssa samalla kyydillä kun tultiin, niin piti mennä tokon alkeisiin eikä penturyhmään, mutta toisaalta ei se haitannut koska tehtiin ihan oman tason mukaan. Kaikuva halli ja uudet hajut eivät sekoittaneet pienen pojan päätä, vaan jätkä käyttäytyi todella upeasti! Vaikka isä-Amos oli samassa ryhmässä meidän vieressä, niin silti Elvis jaksoi olla hienosti katsekontaktissa ja puuhastella miun kanssa koko ajan! Pari kertaa lähti kiskomaan iskän luokse mutta kutsusta palasi välittömästi takaisin! Harjoiteltiin istumista, seisomista, seuraamista muutamia askeleita ja ohituksia.