Käytiin Kiaran kanssa pitkästä aikaa parsonlenkillä periksessä. Nyt kun nuo viikonloput on tahtoneet mennä kisaamiseen, niin ei olla lenkeille päästy! Mukana oli Katri, Helmi ja Jade sekä Miki, Hugo ja Pate. Miulla oli kamerakin mukana kun oli niin kaunis aurinkoinen ilmakin, mutta siitä oli akku loppunut, en muistanut ladata sitä Varkauden reissun jälkeen. Harmi, koska nyt ois saanu aivan ihania kuvia :) Kiara oli aivan innoissaan kun pääsi taas sinne juoksentelemaan pitkin metsiä ja hyppimään puunrunkojen yli. Kyllä koirasta näkee että se on todella onnellinen :) Häntä viuhuen siellä mentiin milloin minkäkin jälkien perässä ja kaksi ladon alusta käytiin myös tsekkaamassa, mutta ei ollut ketään "kotona". Päätettiin mennä yhden pellon poikki, mutta se oli virheliike. Kun hyppäsin ojan yli pellolle, huomasin olevani upoksissa puoleen reiteen asti. Siinä oli vähän tekemistä että pääsi irti! Päätetttiin sitten fiksuina naisihmisinä käyttää samaa tekniikkaa kuin jäällä: kierittiin pellon poikki "turvallisimmille vesille" ;) Meinasi pissat tulla housuun kun naurettiin ja miettiin, että jos jotkut japanilaiset kamera-turistit olisi sattuneet metsänlaitaan katsomaan kun hullut suomalaiset lenkkeilee... Koirat oli myös aika innoissaan tästä erikoisesta liikkumistavasta! Hauskaa oli ja lopulta päästiin perillekin, onnellisina, väsyneina ja vaatteet litimärkinä :) Tämä vasta on elämää!